Olet sivulla: Etusivu « Työsuhdeasiat « Yritysten sosiaalinen vastuu « Sosiaalisen vastuun kehittäminen
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa työelämän laatuun
ja työolosuhteisiin liittyvistä yritysten sosiaalisen vastuun osa-alueista,
joita ovat mm. ihmisarvoiset työolosuhteet sekä joustava ja turvallinen
työpaikka.
Ihmisarvoinen, joustava ja turvallinen
työpaikka pyrkii eri toimenpiteillä huolehtimaan kaikkien työntekijöiden
jatkuvasta ammatillisesta koulutuksesta, sovittamaan yhteen työtä ja perhettä,
tukemaan työn mielekkyyden parantamista sekä kohtelemaan kaikkia
työntekijöitään yhdenvertaisesti. Lisäksi tällaisen työpaikan ominaisuutena on
avoimuus. Esimerkiksi työntekijöille tiedotetaan hyvissä ajoin työpaikan
muutostarpeista ja heille tarjotaan hyvät vaikutusmahdollisuudet työn
kehittämiseen.
Muun muassa Työelämän
kehittämisohjelma Tykes tukee rahoittamissaan hankkeissa työpaikkojen
laadullista kehittämistä parantamalla samalla tuottavuutta.
Ennakointi
Työ- ja elinkeinoministeriö tukee työelämän tulevaisuuden ennakointia
erityisesti arvioiden työelämän vaatimia koulutustarpeita. Työelämän
tulevaisuuden ennakointi on yksi merkittävä keino löytää ajoissa kysyntä- ja
tarjontalähtöisiä koulutus- ja muita toimintataparatkaisuja esimerkiksi
globaalin talouden synnyttämiin muutostarpeisiin. Tällöin tarkastelunäkökulma
laajenee yksittäisistä yrityksistä eri toimialojen alueelliseen ja paikalliseen
tarkasteluun. Työelämän alueellisten ja paikallisten muutosten arviointiin ja
ennakointiin osallistuvat yleensä myös yritysten sidosryhmät, kuten julkinen
hallinto, työ- ja elinkeinotoimistot, TE-keskukset,
koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, työmarkkinajärjestöt ja
kansalaisjärjestöt. Sidosryhmänäkökulma
on yritysten vastuullinen toimintatapa yhteiskunnan sosiaalisen kehityksen
huomioon ottamiseksi yritysten toiminnassa.
Alueelliset
Yritysharava-hankkeet
Yritysharava on
yritysten tarpeista lähtevä kehitysmenetelmä, jossa haastatellaan alueiden
yrityksiä mm. pyrkimällä löytämään piilotyöpaikkoja. Järjestelmän tuottamaa
yhteistä tietopankkia hyödynnetään mm. ennakoinnissa. Tietopankin käyttäjiä
ovat työ- ja elinkeinotoimistot, koulutusorganisaatiot, kehittämishankkeet sekä
kehittämisyhtiöt ja elinkeinotoimistot.
Linkistä oikealta löytyy
lisätietoja Yritysharavasta.