Miten löydän työpaikan ulkomailta?
EURES - Eurooppalaisesta ammatillisen liikkuvuuden portaalista löytyy EU- ja ETA-maiden avoimet työpaikat. EURES-portaalissa olevat työpaikkailmoitukset tulevat EURESin jäseniltä ja yhteistyökumppaneilta, erityisesti Euroopan julkisilta työnvälitystoimistoilta (EPES). Portaalissa työnantajat voivat ilmoittaa työpaikoista, joihin he ovat erityisesti kiinnostuneita palkkaamaan työntekijöitä muista Euroopan maista. Nämä "EURES-työpaikat" on merkitty sinisellä lipulla.

EURES-portaalista saat myös apua CV:n laatimiseen sekä vinkkejä ja linkkejä työnhakuun. Lisäksi maaoppaat (ks. linkki oikealla) sisältävät tietoa ja vinkkejä työpaikan löytämiseksi. Myös työ- ja elinkeinoministeriön mol.fi-palvelussa voi hakea ulkomailla sijaitsevia työpaikkoja ulkomaat-hakuvalikon avulla.

Mistä saan asunnon?
Ensin kannattaa kysyä työnantajalta, voiko hän auttaa asunnon löytämisessä. EURES- työpaikkatiedoissa voi myös olla maininta siitä, onko työnantajalla tarjota asunto. Usein asunto täytyy kuitenkin hakea itse yksityisiltä markkinoilta samaan tapaan kuin Suomessa (ks. maaoppaat > asunnonhaku).

Mitä kielitaitoa tarvitsen?
Työnantaja ratkaisee, mikä on tehtävään tarvittava kielitaito. Pääsääntöisesti työnhaussa tarvitaan vähintään hyvää kohdemaan kielitaitoa. Suomen kielellä voi hakea työtä ulkomailta vain poikkeuksellisesti. Kansainvälisissä yrityksissä työskentelykieli voi kohdemaasta riippumatta olla esimerkiksi englanti, mutta siitä huolimatta arkielämässä tarvitaan usein maan kieltä.

Miten tehdään hakukirje ja ansioluettelo (CV)?
Työpaikkailmoituksesta useimmiten selviää, millaista hakemusta työnantaja toivoo. Hakukirje ja CV ovat sisällöltään samantyyppiset kuin suomalaisessa hakumenettelyssä. Huomioi kuitenkin maakohtaiset erot, esimerkiksi Britanniassa hakemukseen liitetään suosittelijoiden yhteystiedot ja Saksassa lisäksi todistusjäljennöksiä.

EU:ssa on hyväksytty ansioluettelon yhtenäinen eurooppalainen malli, joka sopii sekä ammatillisen että akateemisen tutkinnon suorittaneille. Tämä Europassi-ansioluettelo antaa selkeän kuvan hakijan pätevyydestä ja ammattitaidosta. Henkilötietojesi lisäksi Europass-ansioluetteloon merkitään koulutus, aikaisempi työkokemus sekä sellaiset henkilökohtaiset tiedot ja taidot, jotka ovat karttuneet uran ja elämän aikana, mutta joista ei ole välttämättä saatu todistusta. Ansioluettelomalli on saatavana usealla eri kielellä, ja sen voi ladata EURES-portaalista CV online -kohdasta tai Europassin verkkosivuilta.

Tarvitseeko minun kääntää työ- ja koulutodistukseni?
Jos työpaikkailmoituksessa ei erikseen pyydetä todistusjäljennöksiä, ei niitä yleensä kannata lähettää. Huomioi kuitenkin maakohtaiset erot, esimerkiksi Saksassa niitä voidaan pyytää. Useimmiten aluksi riittää hakukirje ja ansioluettelo (CV). Jos sinulla ei ole todistuksia valmiiksi kohdemaan kielellä, itse käännetyistä todistuksista voi kuitenkin olla hyötyä työnhaussa. Viralliset käännökset maksavat ja niitä voi tarvita lähinnä silloin, kun hakee säänneltyyn ammattiin (ammatti, johon maan laki tai muu säädös asettaa tietyt pätevyysvaatimukset, esimerkiksi lääkäri ja sairaanhoitaja).

Miten nopeasti voin saada työnpaikan ulkomailta?
Sen enempää Suomesta kuin ulkomailta työtä hakiessa ei voi tarkkaan tietää, kauanko työnhakuun kuluu aikaa. Mikäli alalla on työvoimapulaa, paikka voi löytyä nopeasti ja työnantaja voi toivoa työn aloittamista hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Yleensä ulkomailta työtä hakiessa kannattaa hakuprosessiin kuitenkin varata enemmän aikaa (esimerkiksi 3−4 kuukautta). Ulkomaille muuttoon liittyy monia käytännön järjestelyjä, jotka vievät aikaa.

Miten maksan verot? Otanko mukaan suomalaisen verokorttini?
Ulkomaantyöskentelyn verotus riippuu siitä, maksaako palkkasi ulkomainen vai suomalainen työnantaja. Jos palkan maksaa ulkomainen työnantaja, verot maksetaan työskentelymaahan etkä tarvitse ulkomailla suomalaista verokorttia. Veroprosentti määräytyy työskentelyvaltion lainsäädännön mukaan. Palkka on veronalaista tuloa myös Suomessa, mutta käytännössä verosopimukset estävät kaksinkertaisen verotuksen. Käy heti työn alkupäivinä ulkomailla paikallisessa verotoimistossa.

Kannattaa selvittää kohdemaan verotuksen perusasioita työnantajan kanssa jo ennen työn vastaan ottamista. On hyvä ottaa yhteyttä myös omaan verotoimistoon Suomessa ennen lähtöä. Lisätietoa: Verohallinnon verkkosivut (vero-ohjeet > kv-tilanteet > ulkomaan työskentelyn verotus).

Voinko saada avustusta työ- ja elinkeinotoimistosta, kun lähden ulkomaille työhaastatteluun tai töihin?
Ulkomaan matkoja ei korvata. Työ- ja elinkeinotoimisto voi kuitenkin myöntää työnhakuun liittyvistä matkoista korvausta työttömälle tai työttömyyden uhkaamalle työnhakijalle, jos haastattelu ulkomaan työpaikkaan tapahtuu Suomessa hakijan asuinpaikkakunnan työssäkäyntialueen ulkopuolella. Korvauksia maksetaan siis vain Suomessa tehtävistä matkoista, ja vain siinä tapauksessa, että avustusta on haettu ennen haastattelumatkaa. Ota yhteys työ- ja elinkeinotoimistoosi ennen haastattelumatkaa ja kysy tarkemmat ehdot tälle ns. liikkuvuusavustukselle. Muuttokustannuksia ei korvata.

Mitä kaikkea minun pitää muistaa lähtiessäni maasta?
Katso vasemmasta navigaatiosta Maastamuuttajan muistilista.

Mitä ovat lomakkeet U2 ja U1? Entä E303 ja E301-lomakkeet?
EU-kansalaisen liikkuessa EU:n jäsenvaltiosta toiseen hänen sosiaaliturvaansa määrittelee EU:n asetus sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (ns. perusasetus, 883/2004). Asetusta on alettu soveltaa 1.5.2010. Asetukseen liittyvät U2 ja U1 -lomakkeet, joiden avulla siirretään tietoja maiden sosiaaliturvaviranomaisten välillä. Kun ulkomainen laitos saa muunkielisen lomakkeen, se voi verrata sitä omalla kielellään laadittuun mallilomakkeeseen, jolloin lomakkeen sisältö voidaan selvittää ilman kieliongelmia

Lomakkeet sisältävät tietoja, joita tarvitaan maasta toiseen siirtyvän henkilön sosiaalietuuksien määrittelemiseksi. Lomakkeella U2 siirretään työttömyysturva toiseen maahan enintään kolmen kuukauden työnhaun ajaksi (ks. Työnhaku ja työskentely ulkomailla). Lomakkeella U1 todistetaan vakuutus- ja työskentelykaudet. Jos henkilö on työskennellyt jossain EU-maassa ja jää siellä työttömäksi ennen kuin työttömyysetuuksien saamiseen tarvittava työssäoloaika on tullut täyteen, hän voi lukea hyväkseen vakuutus- ja työskentelykausia toisista EU-maista.

Uutta perusasetusta sovelletaan vain EU:n jäsenmaissa. ETA-maissa (Norja, Liechtenstein ja Islanti) sekä Sveitsissä liikuttaessa sovelletaan vielä vanhaa sosiaaliturva-asetusta (1408/71). Tämän asetuksen mukaiset lomakkeet ovat nimeltään E303 ja E301, ja ne vastaavat EU-maissa käytettäviä U-lomakkeita. Lomakkeet ja lisätietoja: työttömyyskassat ja Kela.

Mitä papereita tarvitaan palattaessa työstä EU/ETA-maasta?
Ulkomaan työstä Suomeen palatessa kannattaa pyytää tietyt todistukset työttömyysturvaa ja työttömyysvakuutusta varten jo paikan päällä, koska voi olla työlästä hankkia ne jälkikäteen. Työtodistukseen on hyvä pyytää työn alkamis- ja päättymispäivä sekä päättymisen syy mahdollista työttömyysturvahakemusta varten. U1-todistuksen (tai E301-todistuksen) työskentely- ja vakuutusjaksoista voi pyytää maan työttömyysvakuutusta hoitavalta viranomaiselta. Kannattaa pyytää todistukset myös muusta kuin palkkatyöstä (esimerkiksi au pair -sijoitus, opiskelu, työnhakijana olo). Palkkatodistuksiakin voidaan joskus tarvita työttömyysvakuutusasioissa.

Mistä saisin tietooni suomalaiset yritykset, joilla on toimintaa ulkomailla?
Työ- ja elinkeinotoimistossa ei ole listoja ulkomailla toimivista suomalaisyrityksistä. Työ- ja elinkeinotoimiston tiedostoissa ovat vain sen hetkiset toimeksiannot eli työnantajien avoimeksi ilmoittamat työpaikat. Jos suomalainen yritys ilmoittaa avoimeksi tehtävän, joka sijaitsee ulkomailla, se löytyy työ- ja elinkeinoministeriön avoimet työpaikat sivulta (www.mol.fi/paikat) valitsemalla hakutekijäksi "ulkomaat". Kovin usein tällaisia ilmoituksia ei ole, koska yleisempi rekrytoimistapa näissä tapauksissa on yrityksen sisäinen haku. Finpron vientikeskusverkostolla on tietoja suomalaisyrityksistä, mutta luettelot ovat maksullisia ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti yritystoiminnan edistämiseen. Sivuilta löytyy yhteystiedot n. 3700 suomalaiseen vientiyritykseen. Ks. Viesto-tietokanta.

Mikä ero on lähetetyllä ja hakeutuvalla työntekijällä?
Lähetetystä työntekijästä on kyse silloin, kun työnantaja lähettää työntekijän Suomesta ulkomaille töihin. Tällaisessa tapauksessa työsuhteeseen sovelletaan Suomen lakeja ja työehtosopimuksia ottaen kuitenkin huomioon työntekomaan määräykset. Työnantaja maksaa lähetetyn työntekijän matkat ja asunnon. Työhön hakeutujasta on kyse silloin, kun työntekijä oma-aloitteisesti matkustaa ulkomaille ja hankkii sieltä työpaikan. Hakeutujan työsuhteeseen sovelletaan työntekomaan työlakeja, sosiaaliturvaa ja työehtosopimuksia. Hakeutuja joutuu yleensä kustantamaan matkat ja asunnon itse, ellei siitä ole erikseen toisin sovittu. Verotuksen, vakuutusten ja sosiaaliturvan kannalta lähetetyn ja hakeutuvan työntekijän tilanteessa on merkittävä ero. Ks. esimerkiksi Kelan ja Eläketurvan esite Työkomennus ulkomaille.